Aloitetaan klassisella: istut palaverissa, jossa käydään läpi myynnin ja markkinoinnin tuloksia. Myynti sanoo, että liidit ovat huonoja. Markkinointi sanoo, ettei myynti tartu niihin kunnolla. Asiasta keskustellaan, ja lopputulemana kumpikin lupaa tehdä asialle jotain. Kolmen kuukauden päästä sama keskustelu käydään uudestaan lähes sanasta sanaan.
Olemme istuneet vastaavissa palavereissa niin monta kertaa, että osaisimme lähestulkoon käsikirjoittaa ne etukäteen. Syynä ei ole koskaan huono tahto tai osaamattomuus. Myynnissä ja markkinoinnissa työskentelee päteviä ihmisiä, jotka haluavat samaa asiaa. Ongelma piilee siinä, ettei yhteisiä pelisääntöjä ole sovittu. Niin kauan kun sitä ei korjata, tiimit lähtevät eri suuntiin heti, kun palaveri on taputeltu.
Kun olemme tarkastelleet asiakastapaamisissa myynnin ja markkinoinnin yhteistyötä, olemme törmänneet toistuvasti seuraaviin kysymyksiin: millainen on hyvä liidi ja kuka sen päättää, kenen luvut ovat oikeat ja miksi kasvu junnaa, vaikka raportit näyttävät hyvältä? Kun näihin osaa vastata, osaa myös laatia ne kultaiset pelisäännöt, joilla myynnin ja markkinoinnin yhteispeli saadaan toimimaan.
Te saatte itse päättää, millainen on hyvä liidi, kunhan päätätte sen yhdessä. Gartnerin kyselyssä 62 % myyntijohtajista kertoi, että myynti ja markkinointi määrittelevät hyvän liidin eri tavoin. Markkinoinnille hyvä liidi voi olla oppaan ladannut asiantuntija, kun taas myynnille se voi olla vasta sellainen ihminen, jolla on tarve, budjetti ja aikataulu. Kumpikaan ei ole väärässä – ja miten voisikaan olla, jos yhteistä määritelmää ei ole koskaan tehty.
Kun määritelmä on valmis, päästään pelisääntöihin. Niistä pitää käydä ilmi vähintään nämä:
Toinen klassikko: palaveriin tuodaan kaksi raporttia, joiden luvut eivät täsmää. Sitten käytetään tunti siihen, kenen luvut pitävät paikkansa, eikä kukaan ehdi lopulta puhua siitä, mitä niille luvuille pitäisi tehdä.
Kumpikaan raportti ei ole väärässä. Markkinointi ja myynti seuraavat omia lukujaan omissa järjestelmissä, ja kumpikin näkee ostopolusta vain oman puolikkaansa. Markkinointi tietää, mitä ostaja teki ennen kauppaa: mitä sivuja hän luki ja minkä oppaan latasi. CRM taas tietää, mitä myynti teki kaupan eteen. Kun näitä kahta ei ole koskaan yhdistetty saman asiakkaan alle, markkinointi ei pysty osoittamaan, mikä sen tekemisistä johti kauppaan, ja raportit eivät täsmää. Sama aukko näkyy myös myyjän päässä: hän ei tiedä, mitä kaikkea ostaja on jo lukenut ennen ensimmäistä tapaamista, vaikka tieto olisi olemassa, se vain ei kulje perille.
Tällä on nykyään iso merkitys, koska ostaja ei enää jää odottamaan myyjää. Gartnerin mukaan 67 % B2B-ostajista ostaisi mieluiten kokonaan ilman myyjää. Kun ostaja tekee suurimman osan päätöksestään itse, markkinoinnin sisällöt ja myynnin ensimmäinen puhelu ovat saman ketjun osia. Jos myyjä ei näe, mitä ostaja on jo lukenut ja vertaillut, ensimmäinen puhelu alkaa nollasta, vaikka ostaja olisi tosiasiassa jo ostopolun loppupäässä.
Kenen luvut siis ovat oikeat? Vastaus on, että molemmat ovat oikeassa, mutta kumpikin näkee vain oman puolikkaansa. Pelisääntö on yksinkertainen: markkinoinnin toimenpiteet ja myyntipolku pitää näkyä samassa paikassa, saman asiakkaan alla. Me rakennamme asiakkaillemme näkymän, josta myynti, markkinointi ja johto näkevät saman datan, kukin omalla tavallaan. Teemme tämän aina asiakkaan omiin järjestelmiin, joten näkymä jää asiakkaalle, vaikka yhteistyö meidän kanssamme päättyisi.
Tämä on näistä kolmesta ehkä se kaikkein ikävin kysymys, koska se esitetään tilanteessa, jossa taustalla voi olla aidosti hienoja onnistumisia. Silti lopputulema on se, että toimitusjohtaja raapii päätään ja kysyy, mihin kasvu katosi.
Vastaus löytyy usein mittareista. Markkinoinnin onnistumista mitataan esimerkiksi liideillä tai verkkosivuliikenteellä, myyntiä kaupoilla, eivätkä nämä kaksi lukua puhu keskenään. Tyypillinen tilanne voi näyttää esimerkiksi tältä: markkinointi tuo ennätysmäärän liidejä ja myynti tekee hyvän kvartaalin, joten molempien raportit näyttävät hyviltä. Kuitenkin kokonaisuutta tarkasteltaessa huomataan, että harva liideistä on edennyt kaupaksi, ja kaikki myynti on tullut nykyisiltä asiakkailta. Uusasiakashankinta on siis junnannut paikallaan koko ajan, mutta se ei vain näy kummankaan raportissa. Kenenkään hälytyskellot eivät soi, ja tilanne huomataan vasta sitten, kun seuraavan kvartaalin jälkeen todetaan Houstonille, että meillä on ongelma.
Tähänkin pätee sama periaate kuin edellä, sovitaan asia yhdessä. Tällä kertaa se on yhteinen mittari, jolla sekä markkinointia että myyntiä mitataan ainakin osin, esimerkiksi uusasiakasmyynnillä tai myyntiputken arvolla. Kun luku on yhteinen, kumpikin näkee, mitkä liidit tuottivat kauppaa, ja liidikeskustelu muuttuu syyttelystä yhteiseksi tavoitteeksi. Tästä syystä sovimme asiakkaidemme kanssa aina yhteiset tavoitteet ja mittarit.
Kun nämä kolme kysymystä on ratkottu, pelisäännöt ovat koossa: yhteinen määritelmä hyvälle liidille ja sovittu prosessi liidien käsittelylle, yhteinen näkymä dataan ja yhteinen mittari. Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta törmäämme kerta toisensa jälkeen tilanteisiin, joissa nämä ovat vielä hakusessa.
Kaupallisen kasvun menetelmässä nämä ovat työjärjestys. Auditissa etsimme kohdat, joissa kaupallinen ketju katkeaa ja selvitämme, mitä se maksaa yritykselle. Buildissa rakennamme puuttuvat osat niihin kohtiin, jotka Auditissa löytyivät. Partner-vaiheessa johdamme kaupallista kokonaisuutta kohti asetettuja tavoitteita.
Lue lisää siitä, miksi luovuimme digimarkkinointitoimiston identiteetistä ja rakensimme toimintamme Kaupallisen kasvun menetelmän ympärille.
Lähteet:
Gartner (7.3.2023): Gartner Survey Finds Aligning Commercial Functions as Sales Leaders’ Top Priority for 2023
Gartner (9.3.2026): Gartner Sales Survey Finds 67% of B2B Buyers Prefer a Rep-Free Experience
Alma Media B2B Pulssi (25.5.2026): Tuloksellisuus ja markkinointi